IlkkaManner Ilmastomuutoksesta ja vähän muustakin

Ilmastokeskustelussa on harhainen näkökulma.

Kevään vaalikeskusteluissa lähes jokainen puolue kertoo ehdotuksiaan siitä, miten Suomessa pitäisi toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Lähes kaikki ovat kuitenkin, tahallaan tai ymmärtämättömyyttään, unohtaneet, että ilmasto ei tunne valtion rajoja. Tuskin missään on ehdotettujen hiilipäästöön tai hiilinieluun vaikuttavien toimenpiteiden vaikutuksia tarkasteltu globaalilla tasolla. Seuraavassa muutama esimerkki:

 

Metsien hakkuiden vaikutukset hiilinieluun.

On ehdotettu, että Suomessa vähennetään hakkuita 20 Mm3 nykyisestä tasosta (n. 75 Mm3). Näin siksi, että Suomen metsien hiilinielu vahvistuisi. Mitä tästä hakkuiden pienentämisestä sitten seuraisi maapallon ilmaston kannalta? Metsää maailmassa hakataan vain sen takia, että puunjalostustuotteilla on globaalia kysyntää. Koska hakkuiden vähentäminen Suomessa ei vähennä jalosteiden globaalia kysyntää niin tästä seuraa, että jossakin muussa maassa hakataan vastaava määrä lisää. Tästä todennäköisesti seuraisi globaalien hiilinielujen pieneneminen.

 

Hakkuiden vähentämistä vaativilta pitääkin kysyä missä maassa hakkuita voidaan vähentää ympäristöystävällisemmin kuin Suomessa?

Vaihtoehtoisesti he voisivat kertoa millä toimenpiteellä hakkuiden vähentämisen yhteydessä globaalia kysyntää voidaan vähentää? Jos näihin ei ole perusteltua vastausta, niin siitä voidaan vetää johtopäätös, että hakkuita Suomessa voidaan lisätä esimerkiksi Luken:n esittämään määrään.

Hakkuiden kestävä kasvattaminen Suomessa siis on globaalien hiilinielujen kannalta hyvä asia.

 

Toinen esimerkki on sähköautot.

 

Sähköautoja tuputetaan ilmastoystävällisenä vaihtoehtona polttomoottoriautolle. Esittävätpä jotkut tahot jopa polttomoottoriautojen kieltämistä kokonaan ilmastosyistä. Katsotaanpa tilannetta kokonaisuutena.

 

Sähköauton valmistamisen aiheuttamat päästöt ovat noin kaksinkertaiset verrattuna polttomoottorikäyttöisen auton valmistamiseen. Tämä johtuu akkujen valmistusprosessista alkaen harvinaisten maametallien louhimisesta jne. Akkujen kesto lasketaan olevan n. 10 vuotta, jolloin ne pitäisi uusia. Tästä syntyy uusi päästöpiikki. Sähkön tuotanto on Suomessa ja etenkin Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa melko tai täysin päästötöntä. Sen sijaan sähköautoilu pitäisi kieltää esimerkiksi Puolassa, Saksassa tai Tanskassa koska näissä maissa sähköautoilun tarvitsema lisäsähkö tuotetaan hiilellä tai maakaasulla vielä pitkään.

 

Oma lukunsa on latausinfran rakentaminen ja käyttäminen. Ei voi kuvitellakaan, että huoltoasemilla tai kauppakeskuskissa voitaisiin ladata sähköautojen akut. Nämä latauspisteet ovat vain hätävara lyhyitä pyrähdyksiä varten. En myöskään edes yritä laskea minkälaiset päästövaikutukset maan kattavan latausinfran rakentaminen aiheuttaa. Suuremmassa mittakaavassa vain yön yli tapahtuva kotilataaminen on käytännössä mahdollinen ratkaisu ja helposti teknisesti toteutettavissa ainakin pientaloissa.

 

Tätä sähköauton aiheuttamaa ilmastorasitetta pitää myös verratta biopolttoainetta käyttävään normaaliin perheautoon minkä käyttöaika on n. 20v. Sellaisen elinkaripäästöt ovat pienenemmät kuin sähköauton.

Kun tiedämme, että ilmastomuutoksen torjumisen aikataulu on seuraava vuosikymmen niin sähköautojen voimakas lisääminen tekee asialle karhunpalveluksen eli niitä voimakkaasti suosimalla globaalit CO2 päästöt kasvavat tällä aikajaksolla.

Pitemmällä tähtäimellä uskon akkuteknologian kehittyvän siten, että sähköautotkin tulevat ympäristöystävällisemmiksi, mutta tämä tapahtuu liian hitaasti. Me joudumme suuntaamaan panokset niihin asioihin millä on merkittävää vaikutusta 10v. tähtäimellä. Käytännössä biopolttoainetta käyttävä polttomoottori on lyhyellä tähtäimellä tehokkain vaihtoehto. Tai oikeastaan biopolttoainetta käyttävä ladattava hybridi. Hybridiautolla lyhyet matkat mitkä ovat polttomoottorille kaikkein huonoimpia, ajetaan sähköllä ja pitemmät matkat sitten polttomoottorilla. Tällä konseptilla saadaan päästöt kuriin eikä tarvitse pelätä polttoaineen loppumista matkalla. Tarvitaan siis voimakas panostus biopolttoaineille.

 

Asuntorakentamisen päästöt.

 

Aika yleinen poliittinen mantra on se, että tiiviimpi asumisrakenne pienentää päästöjä. Tässäkin jää tarkastelematta kokonaisuus. Tiedämme, että sementin valmistusprosessissa syntyy merkittävä CO2-päästö, samaten betoniraudan. Kun sitten rakennetaan betoninen kerrostalo, vaikka Helsinkiin, yhdistyy kaksi päästömaksimia eli betonitalo, jota lämmitetään hiilellä (siirtymien maakaasuun joskus myöhemmin ei paljoa tilannetta muuta).

Jos taas verrataan betonilähiötä puurakenteiseen sähkölämmitteiseen pientaloon, niin päästään melkein toiseen ääripäähän päästöjen suhteen. Tähän liittyy myös se, että maalämmön ja aurinkopaneelien hyödyntäminen on pientalossa helposti mahdollista. Lisäksi saadaan helposti ja halvalla myös latauspaikat hybridille, mikä kerrostalorakentamisessa ei suinkaan ole yksinkertaista, ainakaan olemassa olevan asuntokannan osalta.

Vihreitä arvoja arvostavien pitäisi siis kieltää betonirakentaminen isoihin kaupunkeihin (muutkin kuin Helsinki lämpiää fossiilisilla) ja ohjata rakentaminen puisiin, sähkölämmiteisiin pientaloihin. Tämä tosin ei liene poliittisesti mahdollista, kun kukin kyläpoliitikko katsoo vain oman kylän asioita ja niitäkin ihan muista näkökulmista kuin ilmastopäästöjen vähentämisestä.

 

Neljäs esimerkki on ilmastopelastajan ei sähköenergian tuotanto.

 

IPCC:n raportin mukaan puhtain sähköntuotantotapa CO2-päästöjen osalta on maatuulivoimala. Ydinvoima on melkein yhtä hyvä ja parempi kuin merituulivoimala tai vesivoima. Tätä voi ensin hieman ihmetellä, mutta suurin selittävä tekijä tässäkin lienee betoni. Sekä merituulivoimala, että vesivoimala vaatii betonia per tehoyksikkö enemmän kuin ydinvoimala. Tätä ei ehkä heti huomaa ennen kuin laskee kuinka monta vesivoimalaa, puhumattakaan tuulivoimaloista, tarvitaan vastaamaan yhtä 1000 MW ydinvoimalaa.

 

Ydinvoiman rakentamista moititaan usein siitä, että se on toivottoman hidasta. Esimerkkinä tietysti OL3 mikä onkin kestänyt hyvin pitkään. (OL3 ei sinänsä ole hyvä vertauskohde koska se on ollut enemmän tai vähemmän prototyyppi). Joka tapauksessa on hyvä lähteä siitä, että ydinvoimalan rakentaminen kestää n. 15v.

Kun vesivoimaa ei Suomessa voida enää paljoakaan lisätä niin verrataanpa tätä rakennusaikaa vastaavan määrän tuulivoimaa rakentamiseen. Tuulivoiman käyttöaste lienee maksimissaan n.35 %. Tämä tarkoittaa pyörein luvuin laskettuna, että tarvitaan n. 3000 MW tehoa vastaamaan 1000 MW ydinvoimaa. Tämä taas tarkoittaa n. 600 suurta, 5 MW tuulivoimalaa.

Suunnitelmissa on kyllä runsaasti voimaloita ja rakenteillakin jo n. 450 MW, mutta suunnitelmista toetukseen on pitkä aika. Kuinka kauan kestää rakentaa Suomeen 600 tuulivoimalaa? Ei synny kymmenessä vuodessa, hyvä jos viidessätoista. Tuulivoiman rakentaminen on siis vähintään yhtä hidasta kuin ydinvoiman.

 

Suurin este lienee rakennuslupien saanti. Satojen tuulivoimaloiden rakentaminen alkaa jo näkyä maisemassa ja rakennuslupien saaminen vaikeutuu ja on jo osin tullut mahdottomaksi. Esimerkiksi Luhangassa ensimmäisten voimaloiden jälkeen lupia ei taida enää tulla uusille. Rakennuttajia sinänsä kyllä varmasti tulee, jos arviot tuotantokustannuksista pitävät paikkansa. Tämä jos tarkoittaa, että en oikein usko, että huoltokustannuksia on osattu laskea ihan loppuun saakka.

 

Tässä siis muutama esimerkki siitä miten julkinen keskustelu on jäänyt yksisilmäiseksi, tarkoitushakuiseksi ja tietysti myös poliittisten ideologioiden vangiksi. Jotta me saisimme aikaan todellisia, globaalisti vaikuttavia ilmastotekoja niin keskustelun pitäisi muuttua ihan kokonaan toisenlaiseksi.

Asiaa pitäisi lähestyä ihan toisesta suunnasta eli kulutuksesta. Pitäisi luoda järjestelmä, missä myytyjen hyödykkeiden CO2-jälki lasketaan ja sille laitetaan hinta. Näin kuluttajat, eli me tavalliset ihmiset, osaisimme ohjata omaa käyttäytymistämme oikeaan suuntaan. Tämä järjestelmä muuttaisi kilpailuasetelmaa kuluttajamarkkinoilla siten, että runsaspäästöisen tuotteen hinta nousisi, mutta vastaavasti ne tuottajat, jotka ovat panostaneet tuotannon päästöjen vähentämiseen, saisivat tätä kautta hintaetua. Järjestelmän pitäisi olla kuitenkin ainakin EU-laajuinen eli tässä on siten viestiä eurovaaliehdokkaille.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän mhatakka kuva
Markku Hatakka

Hyvä kirjoitus. Matti Virtasen "Ilmastopaniikki - hoito-opas" -kirja valoittaa näitä asioita myös kriittisesti.

Itsellä maalämpö, lämmön talteenotto, vanha puutalo Helsingissä.
Mutta en investoinut siksi, että ilmastonmuutos estyisi vaan siksi että investointi maksaa itsensä takaisin noin 10 vuodessa. Ei siis pakolla, vaan järjellä näitä asioita on mietittävä ja hoidettava.
(Aurinko paneeleita ei kannata asentaa, paitsi jos asennuksen tekee itse, poislukien sähköasennuksen)

Myös hybridi-autoon vaihdoimme, mutta ei myöskään siksi että ilmasto pelastuisi vaan mukavuuden takia, korjauskustannusten ja pieneltä osin kulutuksen takia.

Tämä kaikki mukavuus 30 vuoden säästämisen, kituuttamisen jälkeen ...

Käyttäjän IlkkaManner kuva
Ilkka Manner

Kirjoituksesi on erinomainen esimerkki siitä, että ihmiset ajattelevat yleensä järkevästi ja osaavat itsekin tehdä ympäristölle
otollisia päätöksiä ja tekoja. Poliitikkojen tekemät, usein populistisessa huumassa syntyneet pakottamispäätökset toimivat usein alkuperäistä tavoitetta vastaan.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

Joukossa tyhmyys tiivistyy ja varsinkin, kun lapset ja lapsenmieliset kohkaavat. Onneksi olen jo muka havaitsevani pientä järkiintymistä ilmassa. Toivottavasti ehtii ajoissa ennen vaaleja.

"Ei voi kuvitellakaan, että huoltoasemilla tai kauppakeskuskissa voitaisiin ladata sähköautojen akut".
Kauppakeskuksissa saattaisi onnistuakin. Niissä varmaan liittymateho on valmiiksi iso ja töpselin voinee asentaa ulkoseinälle ilman kaivuutöitä. Huoltoasemat taas ovat usein sen verran kaukana muuntajasta, että kaapelit pitenevät.
Kummassakaan tuskin kuitenkaan oleillaan niin kauan, että lataus tulisi valmiiksi siinä ajassa. En tiedä.

"...että runsaspäästöisen tuotteen hinta nousisi...".
Vaarallista peliä. Ei pitäisi provosoida päättäjiä lisäverotukseen. Saattavat hanakasti tarttua tarjoukseen. Jo nyt autoilijoilta kupataan n. 8 mrd vuodessa ja carunat päälle. Lisää siihen ei kaivata.

Käyttäjän IlkkaManner kuva
Ilkka Manner

Huoltoasemien ja kauppakeskusten ongelma on se, että jos sähköautot yleistyvät sitä vauhtia kuin jotkin poliitikot kuvittelevat niin paikkoja ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi. Katsokaa jonkin marketin parkkihallia ja miettikää jos vaikka 25% niistä on sähköautoja. Läheskään kaikille ei tule löytymään latauspistettä.
Kommenttisi verotuksesta on oikea. Tämmöinen tuppaa olemaan poliitikoille liian helppo ratkaisu. Toisaalta kuluttajia pitäisi jollakin ohjata, yleensä hinta on se tehokkain keino. Joka tapauksessa tämä pitäisi tehdä ainakin EU-tasolla.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Hyvä kirjoitus, olen miltei kaikesta samaa mieltä. Metsän hakkuista tahdon mainita monimuotoisuuden. Eliöiden hävikki vaikuttaa ruokahuoltoomme. Suomen metsien monimuotoisuus on laskenut hälyttävästi. Pölyttäjien määrä on laskenut metsissämme ja sadot ovat tämän johdosta pienentyneet. Monimuotoisuuden kannalta avohakkuut ovat pahasta.

Käyttäjän IlkkaManner kuva
Ilkka Manner

Olen samaa mieltä siitä, että monimuotoisuus on vähentynyt. Syy ei kuitenkaan ole mielestäni avohakkuut sinänsä vaan niiden jälkeiset raivaustoimenpiteet. Jos katsoo hakkuuaukiota n.3-4 vuotta hakkuun jälkeen niin näkee kuinka sen kasvusto on todella monimuotoinen ja antaa suojaa ja ravintoa hyvin monentyyppisille eläimille ja eliöille. Avohakkuut istutetaan tehokkaasti mutta yksipuolisesti eli kun hakkuuaukea on saavuttanut tuon alun pusikoitumisvaiheen, niin sen jälkeen raivataan taimet esiin ja muutetaan alue liian yksipuoliseksi puupelloksi. Tähän kohtaan pitäisi saada hieman malttia ja ymmärrystä jättää alue nykyistä tiheämmäksi sekametsäksi. Tuskin tämä metsän kokonaiskasvua paljoakaan pienentäisi.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

"Vaihtoehtoisesti he voisivat kertoa millä toimenpiteellä hakkuiden vähentämisen yhteydessä globaalia kysyntää voidaan vähentää?"

EU-direktiiviä tulostamiselle ja postilaatikkoon kannettavalle paperilaskulle ja mainokselle.

"Sähköauton valmistamisen aiheuttamat päästöt ovat noin kaksinkertaiset verrattuna polttomoottorikäyttöisen auton valmistamiseen. Tämä johtuu akkujen valmistusprosessista alkaen harvinaisten maametallien louhimisesta jne."

Sähkömoottori on varsin ideaalinen autossa mutta se ei välttämättä tarkoita mitään hillitöntä akustoa.

Suomen kannalta oikea tapa olisi vaan nostaa veroa fossiilisille polttoaineille ja nopeasti kuluville akuille.

"Sen sijaan sähköautoilu pitäisi kieltää esimerkiksi Puolassa, Saksassa tai Tanskassa koska näissä maissa sähköautoilun tarvitsema lisäsähkö tuotetaan hiilellä tai maakaasulla vielä pitkään."

Sähkö voidaan tuottaa myös ilman fossiilisia.

"Oma lukunsa on latausinfran rakentaminen ja käyttäminen. Ei voi kuvitellakaan, että huoltoasemilla tai kauppakeskuskissa voitaisiin ladata sähköautojen akut."

Johan näitä latauspisteitä on jo vähän joka puolella. Sähkö on vedetty kuitenkin ympäri Suomea, että se ei ole monimutkainen infrainvestointi.

"Käytännössä biopolttoainetta käyttävä polttomoottori on lyhyellä tähtäimellä tehokkain vaihtoehto."

Itse taas laittaisin 80km/h nopeusrajoitukset kaikille autoille, ja uusille autoille 60km/h rajoitukset ja veroa ylös polttoaineille ja akustoille. Autojen yhteisomistukselle voisi myös tehdä lakipykäliä fiksummaksi. Esimerkiksi auto-osakeyhtiöt voisi olla käteviä.

Teknisesti taas arvioisin biopolttoainetta käyttävän sähkömoottorin parhaaksi joka tuottaisi sähköä itse pidemmillä matkoilla esimerkiksi puuhiilestä. Mutta mitä niitä nyt hoppuilemaan kun on jo toimivat autot, että käyttää ne ensiksi loppuun.

"Tämä tarkoittaa pyörein luvuin laskettuna, että tarvitaan n. 3000 MW tehoa vastaamaan 1000 MW ydinvoimaa."

Ei tarkoita. Energian kulutusta voi säädellä joissakin asioissa jopa 10x, eli kulutusta voidaan säädellä tuotannon mukaan ja rytmittää asioita eri tavalla. Suomeen sopisi myös pari patoallasta ja biomassavoimala niin saisi sillä 100MW säätövoimaa myös.

"Pitäisi luoda järjestelmä, missä myytyjen hyödykkeiden CO2-jälki lasketaan ja sille laitetaan hinta."

No yleensäkin verottaa kulutusta, siis haaskausta.

Työn teon verottaminen on vähän hölmöä. Valtio verottaa viinaa ja tupakkaa että ryyppäisin ja polttaisin vähemmän niin haluaako valtio myös, että tekisin töitä vähemmän?

Käyttäjän IlkkaManner kuva
Ilkka Manner

"EU-direktiiviä tulostamiselle ja postilaatikkoon kannettavalle paperilaskulle ja mainokselle."

Kulutuksen vähentäminen on ainoa kestävä tapa.

"Sähkömoottori on varsin ideaalinen autossa mutta se ei välttämättä tarkoita mitään hillitöntä akustoa."

Akuston koko määrää toimintamatkan. Joillekin riittää lyhyempi toimintamatka, jotkut liikkuvat pidemmälle.

"Suomen kannalta oikea tapa olisi vaan nostaa veroa fossiilisille polttoaineille ja nopeasti kuluville akuille."

Kulutusta pitää jossakin rajoissa ohjata haittaveroilla. Samalla kuitenkin pitäisi alentaa työn verottamista.

"Sähkö voidaan tuottaa myös ilman fossiilisia."
Niin voidaan ja pitäisikin tehdä, mutta esim. Saksa on päättänyt tehdä toisinpäin eli lopettaa ydinvoimalat ja polttaa hiiltä. Pitkä on matka Puolassa hiilettömään sähköön. Tanka on hyvä huono esimerkki mitä vaikeuksia suuren tuulivoimakapasiteetin kanssa tulee.

"Johan näitä latauspisteitä on jo vähän joka puolella. Sähkö on vedetty kuitenkin ympäri Suomea, että se ei ole monimutkainen infrainvestointi."

Latausinfran rakentaminen pientaloihin on helppoa. Julkisia latauspisteitä on vähän jos niillä pitäisi ladata esim. 25% autokannasta. Menkää huoltoasemalle ja miettikää mitä tapahtuu jos neljäsosa autoista viipyisi vaikka vain puoli tuntia tankilla. Montako tankkia tarvittaisiin siihen ettei tulisi pitkiä jonoja? Kertokaa tämä vielä kahdella koska puolessa tunnissa voi ladata vain n. 100 km toimintamatkaa. Bnsaa tai dieseliä voi tankata jopa 1000 km 5 minuutissa.

"Itse taas laittaisin 80km/h nopeusrajoitukset kaikille autoille, ja uusille autoille 60km/h rajoitukset ja veroa ylös polttoaineille ja akustoille. Autojen yhteisomistukselle voisi myös tehdä lakipykäliä fiksummaksi. Esimerkiksi auto-osakeyhtiöt voisi olla käteviä."

Nopeusrajoitukset ovat tuttua meille jotka muistamme 70-luvun energiakriisin aikana voimaansaatetun yleisen 80 km/h kattonopeuden. Se oli sopiva silloiselle autokannalle. Nykyautojen kulutusminimi saavutetaan n. 100 km/h vauhdissa. 60 km/h on epätaloudellinen nopeus.
Auto-osakeyhtiöitä on jo nyt eli autonvuokraus. Jos tarkoitit auto-osuuskuntia niin joillekin ne sopii, mutta niitä tulee varmasti vaivaamaan sama kuin kolhooseja. Mikään ei ole kenenkään omaa joten autojen käyttökunto ei tule olemaan hyvä.

"Teknisesti taas arvioisin biopolttoainetta käyttävän sähkömoottorin parhaaksi joka tuottaisi sähköä itse pidemmillä matkoilla esimerkiksi puuhiilestä. Mutta mitä niitä nyt hoppuilemaan kun on jo toimivat autot, että käyttää ne ensiksi loppuun."

Tarkoititko biopolttoainetta käyttävää hybridiä? Tämä olisi aika hyvä ratkaisu.

Nykyinen autokanta kannattaa hyödyntää sillä niiden valmistaminen on jo aiheuttanut runsaasti päästöjä. Autokannan tarpeettoman nopea uusiminen on pahasta päästöille.

"Tämä tarkoittaa pyörein luvuin laskettuna, että tarvitaan n. 3000 MW tehoa vastaamaan 1000 MW ydinvoimaa."
"Ei tarkoita. Energian kulutusta voi säädellä joissakin asioissa jopa 10x, eli kulutusta voidaan säädellä tuotannon mukaan ja rytmittää asioita eri tavalla. Suomeen sopisi myös pari patoallasta ja biomassavoimala niin saisi sillä 100MW säätövoimaa myös."

Lämmitysenergiaa voidaan helpostikin säädellä ja siitä on jo valtakunnassa monta projektia. On kuitenkin paljon sähkönkulutusta jota ei voi säätää esim. teollisuusprosessit ja vaikkapa alati kasvava konesali-teollisuus.
Patoaltaita voitaisiin rakentaa, mutta ympäristöpoliittinen vastustus taitaa olla liian kova. Biomassavoimalan säädettävyys ei ole kovin hyvä. Poltto toimii parhaiten vakiokuormalla.

"No yleensäkin verottaa kulutusta, siis haaskausta.
Työn teon verottaminen on vähän hölmöä. Valtio verottaa viinaa ja tupakkaa että ryyppäisin ja polttaisin vähemmän niin haluaako valtio myös, että tekisin töitä vähemmän?"
Niinpä!

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

"Akuston koko määrää toimintamatkan. Joillekin riittää lyhyempi toimintamatka, jotkut liikkuvat pidemmälle."

Ei määrää, koska sähköä voidaan tuottaa autossa.

"Niin voidaan ja pitäisikin tehdä, mutta esim. Saksa on päättänyt tehdä toisinpäin eli lopettaa ydinvoimalat ja polttaa hiiltä."

Tyhmiä ovat. Järkyttävää tuhoa tekevät niillä avolouhoksilla paikallisesti ja myös ilmastolle. Ydinvoimaa ja tuulivoimaa sinne kannattaisi rakentaa.

"Menkää huoltoasemalle ja miettikää mitä tapahtuu jos neljäsosa autoista viipyisi vaikka vain puoli tuntia tankilla."

Äkkiseltään mietittynä markettien ja lounasravintoloiden parkkipaikkoja kannattaisi tässä hyödyntää.

Ymmärtääkseni sähköautoilijoilla ei se käyttöprofiili ole sellaista "pitää mennä tankkaamaan" vaan töpseli kiinni yöksi tai menee johonkin ABC:lle syömään purilaista ja siksi aikaa auto töpseliin.

"Nykyautojen kulutusminimi saavutetaan n. 100 km/h vauhdissa."

70-80km/h. Se ilmanvastus kasvaa neliössä ja polttomoottorilla pienin kulutus on kun moottori jauhaa isoimmalla vaihteella jotain 1500rpm ja kulkee tasaista tietä. Suomessa vaan on mäkiä ja niissä pitää olla vähän kierroksia koneessa ja liike-energiaa kun niihin ajaa.

"60 km/h on epätaloudellinen nopeus."

Nykyisillä autoilla, mutta jos autoa varta vasten optimoidaan 60km/h nopeudelle niin siitä saisi hurjasti taloudellisemman.

"Tarkoititko biopolttoainetta käyttävää hybridiä?"

Tarkoitan sähköautoa jossa akuston koko murto-osa nykyisestä ja tuottaa sähkön siinä autossa pidemmillä matkoilla biomassasta.

Polttomoottori tekee auton tarpeettoman kompleksiseksi. Ennemmin vaan sähkömoottori joka lataa akkua jarruttaessa, pieni akku ja jos ajoaika vaikka yli 30min niin ottaisi sähkön polttamalla biomassaa. Vapaan sylinterin stirlingillä saisi kätevästi sen sähkön vaikka puuhiilestä puristetuista briketeistä.

"On kuitenkin paljon sähkönkulutusta jota ei voi säätää esim. teollisuusprosessit ja vaikkapa alati kasvava konesali-teollisuus."

Konesalia juurikin voi säädellä helposti. Melkoisen paljon tietojenkäsittelystä on sellaista jonka ei tarvitse tapahtua heti ja toimintaa voi skaalata lisäämällä latensseja.

"Biomassavoimalan säädettävyys ei ole kovin hyvä. Poltto toimii parhaiten vakiokuormalla."

Vakiokuorma toimii oikein hyvin kun on niitä muita energiapuskureita ja säätövaraa riittävästi, että on aikaa käynnistää ja ajaa alas.

Käyttäjän IlkkaManner kuva
Ilkka Manner Vastaus kommenttiin #9

"Akuston koko määrää toimintamatkan. Joillekin riittää lyhyempi toimintamatka, jotkut liikkuvat pidemmälle."
Ei määrää, koska sähköä voidaan tuottaa autossa."
Tällaisia kutsutaan hybridiautoiksi. Voimanlähteenä voi olla polttomoottori, stirling-moottori tai jokin muu kone joka pyörittää generaattoria sähkön

"Nykyautojen kulutusminimi saavutetaan n. 100 km/h vauhdissa."
70-80km/h. Se ilmanvastus kasvaa neliössä ja polttomoottorilla pienin kulutus on kun moottori jauhaa isoimmalla vaihteella jotain 1500rpm ja kulkee tasaista tietä. Suomessa vaan on mäkiä ja niissä pitää olla vähän kierroksia koneessa ja liike-energiaa kun niihin ajaa.
"oman auton kulutusta seuraamalla olen havainnut, että kulutusminimi tasaisella on aika tarkkaan 100 km/h. Osunee suurimman väännön kohdalle näillä välityksillä.

"Tarkoititko biopolttoainetta käyttävää hybridiä?"
Tarkoitan sähköautoa jossa akuston koko murto-osa nykyisestä ja tuottaa sähkön siinä autossa pidemmillä matkoilla biomassasta."
Biomassan käyttöä polttoaineena epäilen. Biomassan energiasisältö/m3 on aika huono eli massaa pitää olla matkassa paljon eikä sen syöttäminen polttokammioon häiriöttömästi ole kovin helppoa edes maasovellutuksissa.

"Polttomoottori tekee auton tarpeettoman kompleksiseksi. Ennemmin vaan sähkömoottori joka lataa akkua jarruttaessa, pieni akku ja jos ajoaika vaikka yli 30min niin ottaisi sähkön polttamalla biomassaa. Vapaan sylinterin stirlingillä saisi kätevästi sen sähkön vaikka puuhiilestä puristetuista briketeistä."
Polttomoottori-hybridi on koeteltua tekniikka. Stirlingisä aina silloin tällöin puhutaan, mutta ei taida olla oikein toimiva konsepti kun ei edes protoja ole liikenteessä.

"On kuitenkin paljon sähkönkulutusta jota ei voi säätää esim. teollisuusprosessit ja vaikkapa alati kasvava konesali-teollisuus."
Konesalia juurikin voi säädellä helposti. Melkoisen paljon tietojenkäsittelystä on sellaista jonka ei tarvitse tapahtua heti ja toimintaa voi skaalata lisäämällä latensseja."
Nettiselaaminen kasvaa ja kasvaa. Aikaviiveet selaimessa ärsyttävät käyttäjiä.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #10

"Biomassan energiasisältö/m3 on aika huono eli massaa pitää olla matkassa paljon eikä sen syöttäminen polttokammioon häiriöttömästi ole kovin helppoa edes maasovellutuksissa."

Kyllä joku tällainen https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/9/9... ..palaa varsin tasaisesti.

Ja energiasisältö on korkea. Ei ole niin korkea kuin bensiinillä mutta hyvin korkea kuitenkin että ei se massa tai polttoaineen viemä tilavuus ole mikään ongelma.

"Stirlingisä aina silloin tällöin puhutaan, mutta ei taida olla oikein toimiva konsepti kun ei edes protoja ole liikenteessä."

Ymmärtääkseni stirling extendereitä on kaliforniassa. Stirlingiä saa kiinteisiin asennuksiin sähköä tuottamaan "kaupan hyllyltä" helposti että sen rakentaminen autoon on ihan perus insinöörityötä.

Sellainen huomio, että 15kW stirling vie kiinteissä asennuksissa noin 300litraa, joskin niissä ei ole tilavuutta optimoitu, että se on iso. Mutta toisaalta jos autot optimoisi 100km/h nopeuksista 60km/h ja optimoisi myös sitä kokoa niin en näe esteitä miksei sitä voisi kutistaa hyvinkin pieneksi.

"Polttomoottori-hybridi on koeteltua tekniikka."

Se on kompleksinen ja polttomoottoriautoissa on aika paljon kaikenlaisia vikoja. Iso syy tähän on se kompkeksisuus. Hermeettisesti suojattu stirling sisältää yhden liikkuvan osan ja sähkä tulee kun toisessa päässä on lämpöä. Ne toimivat erittäin luotettavasti.

Jos stirling on "liian yksinkertainen" niin höyryturbiinissa on niin ikään vain yksi liikkuva osa, se roottori siellä. Pidän stirlingiä kuitenkin parempana ja siinä ei sitten tarvitsisi sitä höyrygeneraattoria ja lauhdutinta siihen. Kun se sähkömoottori kätevästi kerää energiaa jarruttaessa niin siihen ei tarvitse esimerkiksi mitään ylimääräistä pyörivää osaa sen takia.

"Nettiselaaminen kasvaa ja kasvaa. Aikaviiveet selaimessa ärsyttävät käyttäjiä."

Ne voi myös ratkoa selaimessa melkein täysin, ja ei se Youtube video nytkään heti valmistu kun sen sinne Googlelle lähettää. Tuollaiset indeksoinnit, kompressoinnit, varmistukset, kuukausiraportit jne. voi helposti hoitaa sähköllä mitä saa silloin kun on tuotantoa.

Toimituksen poiminnat